Tämä on
Googlen välimuistitallenne kohteesta http://www.freewebs.com/unafr/spoiled.html. Tämä versio sivusta tallennettiin 23. helmikuu 2014 21:48:14
GMT. Nykyinen sivu voi näyttää erilaiselta. Lisätietoja Vinkki: löydät hakutermisi sivulta nopeasti painamalla Ctrl+F tai ⌘-F (Mac) ja
käyttämällä näkyviin tulevaa hakupalkkia.
Emä Freiheit 89 on luonteeltaan kipakka ja sähäkkä tammamainen tapaus. Se on kuitenkin suhteellisen hyvä
käsiteltävä, vaikka ratsastettaessa saattaakin kuumua liiankin kanssa. Säkäkorkeutta tältä ruunikolta tammalta
löytyy 167 senttiä ja se kisaa esteillä aina 160cm:n luokissa asti.
Emänisä Idénia's Faro Deux FRA'lla on säkäkorkeutta 167 senttiä ja väriltään tämä herra on
tummanpunaruunikko. Se on menestynyt hyvin kansainvälisilläkin estekentillä. Ori kisaa aina 160cm:n korkuisia ratoja.
Emänisänisä Charmant Lé on ex-kisaori, joka kisasi hienosti 160cm:n luokissakin. Tämä tummanruunikko ori joutui
valitettavasti lopettamaan kisauransa melko aikaisessa vaiheessa kroonisen jalkavaivan takia. Se ei ole parhaita periyttäjiä, sillä vain
muutamat sen jälkeläisistä ovat pystyneet näyttämään kyntensä kisakentillä.
Emänisänemä Madelena Frais'n suvussa on sekä laukkaajia että estehevosia. Se on itse kisannut esteillä ja
kentässä kiitos kestävyytensä ja nopeutensa. Säkäkorkeutta kauniilla kimolla on 168 senttiä ja lukuisia sijoituksia aina
kansainvälisiltä kentiltä asti.
Emänemä Cheveruilxx on pieni ja pippurinen tamma. Tällä mustalla tammalla kun on säkäkorkeutta vain 158
senttiä. Tamma on kisannut pääasiassa kenttäkisoissa, mutta myös hypännyt rataestekisoissa. Tammalla on kahdeksan
jälkeläistä, joista kuusi on menestynyt hienosti kisakentillä.
Emänemänisä Rafic Ronxx oli laukkahevonen. Se kuitenkin siirtyi vanhemmiten hyppäämään esteitä ja
sillä ratsastettiin kenttääkin. Ori periytti hyvin nopeuttaan, hyvää rakennettaan ja hyppykykyään - moni sen
jälkeläisistä onkin kisannut pääasiassa esteillä tai laukkakisoissa.
Emänemänemä Nocif Fxx oli kaunis kouluratsu. Tamman bravuuri olivat lisätyt askellajit. Melkein koko Nocifin suku oli
koulupainotteinen, vaikka isän puolelta tullut laukkaveri antoikin hieman sähäkkyyttä tammalle. Se jätti monta hienoa
jälkeläistä, jotka ovat pärjänneet useassa lajissa.
